Ratkaisukeskeinen lyhytterapia
Moni pelkää terapiaan hakeutumista siksi, että kuvittelee joutuvansa penkomaan koko elämänhistoriansa läpi ennen kuin mikään muuttuu. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä painopiste on tosiaan toisaalla; siinä millaista elämää haluat elää ja miten sinne päästään. Menneet kokemukset voivat saada paikkansa, mutta työskentely suuntautuu pääosin siihen, mikä tukisi sinua tästä eteenpäin. Pyrimme siis tutkimaan sitä, mikä on jo nyt toimivaa ja mitä haluat sen tilalle, mikä ei toimi.
Ratkaisukeskeistä lähestymistapaa voisi kuvailla toivon ja toipumisen terapiaksi. Terapiassa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä on sinulle tärkeää ja merkityksellistä ja mihin toivot muutosta elämässäsi. Valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla.
Sen sijaan taustalla on ajatus siitä, että ihmiset usein tietävät miten he voivat ratkaista ongelmansa. He eivät vain vielä tiedä tietävänsä sitä. Tämä saattaa hyvinkin päteä myös sinun tilanteessasi.
Dialogin voima korostuu myös ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa; me kaikki tarvitsemme toisten esittämiä erilaisia näkemyksiä, kokemuksia ja vastaväitteitäkin. Keskinäisen vuoropuhelun avulla voimme myös nähdä mahdollisten rajoitustemme yli, ja tämän toivon tapahtuvan aika-ajoin myös itselleni terapeuttina.Keskustelujen muutosvoima auttaa näkemään asiat eri valossa ja näin kenties laajennamme ymmärrystämme. Tapamme tulkita ympäröivää maailmaa ja omaa toimintaamme sen osana, leimaavat usein melkoisen vakiintuneet kaavat ja ajattelumallit. Joskus näitä malleja on hyvä hieman kyseenalaistaa, tai ainakin pyrkiä tarkastelemaan eri kulmasta. Voihan olla, että uusi tulkintatapa olisi itsen hyvinvoinnille hyödyllisempi?
Kyse on matalan kynnyksen terapeuttisesta keskusteluavusta, johon ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. Tapaamiset eivät ole Kela-korvattavia, eikä niistä tehdä Kanta-kirjauksia. Teen tapaamisistamme lyhyet muistiinpanot niiden väleillä tapahtuvaa prosessointia varten. Näistä manuaalimuistiinpanoista sinua ei voida tunnistaa ja ne säilytetään lukitussa laatikostossa terapiasuhteemme keston (+ 12 kk) ajan.
Kuinka pitkä lyhytterapia voi olla?
Pikaratkaisuja ei yleensä elämänhaasteissa ja mielenkiemuroissa ole, joten työskentelyn kestoa ja tapaamiskertojen määrää ei oikein voi ennalta määritellä. Lyhytterapiaprosessille ei ole myöskään määritelty tarkkoja rajoja. Yleensä tapaamiskertojen määrä kuitenkin sijoittuu jonnekin yhden ja neljänkymmenen välille. Keskimäärin tavoite saavutetaan 10 tapaamiskerran sisällä. Tuota pidemmät prosessit eivät kerro työskentelyn epäonnistumisesta, huonosta terapeutista tai tavoitteen asettelun virheistä, ne kertovat yksinkertaisesti tarpeesta ja inhimillisten elämäntilanteiden moniulotteisuudesta. Aluksi tapaamisten on hyvä ajoittua tiiviimmin, jotta intensiteetti säilyy ja tapaamisista saadaan täysi terapeuttinen hyöty.
Vähitellen tapaamisten välejä voidaan pidentää, ja terapiasuhde voi jatkua harvakseltaan toteutettavana maadoittavana taustatukena. -Kunnes et enää siitä hyödy, tai sitä muuten tarvitse.
Etenemiseen vaikuttavat lähtötilanteesi, voimavarasi, tavoitteesi, ja yhteistyömme sujuvuus. Mikään terapeuttinen apu ei mene perille, jos keskustelukumppanit ovat täysin eri aaltopituudella tai että asiakas kokee ettei tule nähdyksi ja kuulluksi asiansa kanssa. Siksi onkin tärkeää antaa aluksi hieman aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentumiselle. On myös täysin ok todeta missä tahansa prosessin vaiheessa, että tämä ei nyt minun kohdallani toimi.
Kokonaisprosessin pituus riippuu siis monesta tekijästä ja tietenkin siitä, mitä kaikkea keskustelumme nostavat pintaan. Vaikka itse en lyhytterapeuttina aktiivisesti ”kaivele” mitään menneisyydestäsi, on sinun itsesi tietenkin sallittua nostaa esiin mitä tahansa katsot hyvinvointisi kannalta tarpeelliseksi. Vaikka kyse ei ole psykoterapiasta, voidaan siis myös lyhytterapiaviitekehyksessä tarvittaessa vierailla menneissä tapahtumissa. Ihan mikä sinusta tuntuu luontevalta ja turvalliselta. Keskustelujen pääasiallinen funktio on tällöin vakauttaminen ja tavoite kenties uudenlaiseen asemoitumiseen menneeseen nähden. Pääpaino on kuitenkin aina tässä hetkessä ja tulevassa, vaikka mennyttä ei olekaan yleensä tarpeen kartella. -Traumaattisten kokemusten käsittely on kuitenkin hyvä tehdä traumaterapiassa, jota itse en toistaiseksi tarjoa. Tarvittaessa ohjaan sinut eteenpäin osuvamman avun piiriin.
Mitä terapiassa tapahtuu?
Terapeutin tehtävänä ei ole kertoa, millainen sinun ”pitäisi” olla, mitä sinun kuuluisi tuntea tai minkälaista elämää sinun tulisi elää. Sinun tapasi nähdä asiat ovat lähtökohtana kaikelle seuraavalle ja olet oikein juuri noin. Sinulla on monenlaisia voimavaroja ja resursseja -vaikka ne nyt tuntuisivatkin olevan hukassa. Tavoitteena on löytää nämä ja vahvistaa niitä eteenpäin. Minun tehtävänäni on huolehtia tästä.
Suuretkin muutokset koostuvat usein pienistä askelista. Näiden konkretisointi ja koon suhteuttaminen tällä hetkellä käytettävissä oleviin voimavaroihisi on etenemisen edellytys. Voimme esimerkiksi pohtia sitä, mikä olisi ensimmäinen merkki siitä, että asiat sujuvat hieman paremmin? Tai mahdollisesti tutkia sitä, milloin ongelma on ollut lievempi tai kokonaan poissa? Teetkö jo nyt, vaikka tiedostamattasi, jotakin joka auttaa edes vähän?
Tämänkaltaisten tutkivien kysymysten avulla massiiviselta tuntuva muutostavoite voi alkaa näyttää saavutettavalta, eikä enää omaan kokoosi nähden ylivoimaiselta.
Kokonaisuus on aina vähintäänkin osiensa summa; erityisesti terapiasuhteessa se jokin osapuolten yhdessä synnyttämä elementti on olennainen osa kokonaisprosessia.
Omaan osuuteeni tässä vaikuttaa vahvasti tietenkin omat ammatilliset ja henkilökohtaiset kokemukseni, arvoni, sekä oma lähestymistapani vuorovaikutustilanteisiin. Sisäsyntyinen taipumukseni on pyrkiä asian ytimeen, mutta tarvittaessa pohjustan tätä laajasti ja huolella. Sinun osuutesi on tietenkin tässä vaiheessa mysteeri, ja se, tuntuuko terapiasuhteemme luontevalta ja sinua oikealla tavalla tukevalta ja haastavalta, selviää vasta kokeilemalla.
Puoleltani pyrkimys on joka tapauksessa päästä kohti aidon kohtaamisen dialogia, jossa kysymykset pyrkivät auttamaan sinua tekemään itsellesi ja omalle hyvinvoinnillesi tärkeitä oivalluksia. Ulkopuolelta tulevat neuvothan harvoin jaksavat kannatella kovin pitkälle, ja vanha sananlasku: ”Kannettu vesi ei kaivossa pysy” on mielestäni tässä suhteessa jossain määrin osuva. On tosin myös tilanteita, joissa selkeät toimintaohjeet voivat olla paikallaan, vaikka itse päätöksesi teetkin.
Joskus tarpeelliset uudelleentulkinnat ja merkityksenannot vaativat ongelman ytimen kiertelyä ja kaartelua, toistoja ja uudelleensanoittamisia. Toisinaan taas oivallukset voivat syntyä kirkkaasti yhdestä sopivasta lausahduksesta tai kysymyksestä. Ja kun muutos käynnistyy, se voi jatkaa kehkeytymistään ja kehittymistään terapiasuhteen päättymisen jälkeenkin. -Joka on hyvä tehdä suunnitellusti, jotta varmistumme siitä, että et tukeani enää tarvitse.